Otteita viime öisistä keskusteluista Melanien kanssa.
Klo 3.00 yöllä keittiöstä kuuluu kovaan ääneen seuraavaa:
Melanie: Haloo, pitääkö tässä talossa kuolla nälkään?
Melanie astetta suuremmalla volyymilla: HALOO! KUOLEN NÄLKÄÄN!
Ritva unessa, herää pelästyneenä: HYSSS! Koko talo herää, hyss.. Nukkumaan Melanie nyt HETI!
Klo 3.10 sängyn jalkapäädystä:
Melanie: HERÄÄ! RUOKA-AIKA!
Ritva: HYI, MELANIE. Nukkumaan nyt! Mikä sulla oikein on?
Ritva mutisten: Hemmetin Melskuta, multa menee kyllä kohta hermo sun kanssas... Nyt nukkumaan.Zzzzzz...
Klo 3.30 korvan vierestä:
Melanie: HAU!
Ritva: Auts, sattuu korvaan! Voi sun kanssas...
Kuin unessa:
Nousen ylös, suunnistan keittiöön ja kaappaan kourallisen "äitiysmuroja" koiranruokasäkistä ties mihin kippoon ja lennätän sen ruustinnan eteen. Kömmin takaisin sänkyyn. Haukotus...zzzzz...
Klo 7.00 eteisestä:
Melanie: KAUHEE PISSA- JA KAKKAHÄTÄ!
Ritva:Zzzz...zz.. #?#!!! = 790#####!!!!?+++!!!!!
Ritva kommentoi:
Näin meillä. Jo kohta toista viikkoa. NYYH....
Pitäisi varmaan tehdä tuolle asialle jotain...
Suunnistan sitten tuskin edes kunnolla heränneenä koirieni kera rappukäytävään, hissiin ja sieltä alas laskeutumisen jälkeen rappukäytävän ovesta ulos "huojuvalle" lenkille. Mitähän rytkyjä taas olenkaan vetäissyt niskaani? Haukotus...
Toisaalta Melskutahan vain rallattaa,
sillä onhan Melanie egoltaan sentään kaikkien prinssien ja prinsessojen ÄITI!
Hohhoijaa...
Ken tätä paattia oikein luotsaa?
Ryhdistäydyn ihan varmasti ja palautan tähän loossiin OIKEAN arvojärjestyksen, kunhan tuo Melanien äitiys lakkaa ja hänen lapsosensa ovat muuttaneet omiin koteihinsa...
Ai niin Edith? Sehän jääkin meille...
No se onkin sitten jo toinen tarina vamaankin.
