Toivottaa Melanie kaikille ystävilleen |
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
sunnuntai 27. huhtikuuta 2014
Masu kasvaa ja kasvaa
torstai 17. huhtikuuta 2014
keskiviikko 16. huhtikuuta 2014
Melskuta onnellisena odotuksessaan
maanantai 14. huhtikuuta 2014
Ultrassa käytiin
Melanien painon nousuun löytyi diagnoosi. Paino oli 9,5 kg ja pikkuisia näyttää olevan tulossa.
Kyllä nyt kaikki "pullaset tuntuu olevan mukavasti uunissa" ja toukokuussa sitten odottelemme Melanien onnen täyttymystä!
Voi minun kulta Melanie, pikkuiseni!
Kyllä nyt kaikki "pullaset tuntuu olevan mukavasti uunissa" ja toukokuussa sitten odottelemme Melanien onnen täyttymystä!
Voi minun kulta Melanie, pikkuiseni!
Ell Laszlo Ignatisak ultraa Melanien massua ja siellä mahdollisesti olevia pienokaisia |
perjantai 11. huhtikuuta 2014
Kun ruoka ei oikein maita...
Voihan vähvylä sentäs!
Enpä olisi kuuna päivänä uskonut näkeväni sitä päivää, jolloin Melanie ei syö aamupalaa! No, nyt on sekin koettu ja kolmena aamuna oikein.
Aloin jo huolestua ja tuputtaa prinsessalle kanafilesuikaleita, emmentaljuustoa, mozzarellaa, maksapasteijaa ja sen sellaista, mutta mikään ei neitokaiselle kelvannut. Ei illallakaan.
Kolmen päivän paaston jälkeen alkoi jo hiukan ihmetyttää, mikä nyt on vialla?
Hampaat tarkistin, ikenet ja huulipoimut syynäsin tosi tarkkaan. Kaikki oli kunnossa!
Prinsessamme olemus ei sekään vaikuttanut kovin sairaalta ellen erehtynyt tarjoamaan hänelle ruokaa.
Silloin ilme muuttui ensin pälyileväksi, sitten selvästi halusi vain tilanteesta vetäytyä muualle.
Kun ei maistu, niin minkä sille voi!
Tänään sitten taas alkoi ruoka maittaa!
Jännä episodi, liittyisikö se mahdollisesti hormonaaliseen toimintaan?
Vertailukohdetta ei ole, koska Melanie on aiemmin ollut vain valeraskauden kurimuksessa, ei oikeasti kantavana. Olisiko tämä nyt sellaista?
Maantaina 14.4 saamme siihenkin vastauksen. Me menemme ultraan! Jännää.
Enpä olisi kuuna päivänä uskonut näkeväni sitä päivää, jolloin Melanie ei syö aamupalaa! No, nyt on sekin koettu ja kolmena aamuna oikein.
Aloin jo huolestua ja tuputtaa prinsessalle kanafilesuikaleita, emmentaljuustoa, mozzarellaa, maksapasteijaa ja sen sellaista, mutta mikään ei neitokaiselle kelvannut. Ei illallakaan.
Kolmen päivän paaston jälkeen alkoi jo hiukan ihmetyttää, mikä nyt on vialla?
Hampaat tarkistin, ikenet ja huulipoimut syynäsin tosi tarkkaan. Kaikki oli kunnossa!
Prinsessamme olemus ei sekään vaikuttanut kovin sairaalta ellen erehtynyt tarjoamaan hänelle ruokaa.
Silloin ilme muuttui ensin pälyileväksi, sitten selvästi halusi vain tilanteesta vetäytyä muualle.
Kun ei maistu, niin minkä sille voi!
Tänään sitten taas alkoi ruoka maittaa!
Jännä episodi, liittyisikö se mahdollisesti hormonaaliseen toimintaan?
Vertailukohdetta ei ole, koska Melanie on aiemmin ollut vain valeraskauden kurimuksessa, ei oikeasti kantavana. Olisiko tämä nyt sellaista?
Maantaina 14.4 saamme siihenkin vastauksen. Me menemme ultraan! Jännää.
Eikös täällä enää ollenkaan saa sitä huikopalaa? |
sunnuntai 6. huhtikuuta 2014
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)