perjantai 11. huhtikuuta 2014

Kun ruoka ei oikein maita...

Voihan vähvylä sentäs!
Enpä olisi kuuna päivänä uskonut näkeväni sitä päivää, jolloin Melanie ei syö aamupalaa! No, nyt on sekin koettu ja kolmena aamuna oikein.

Aloin jo huolestua ja tuputtaa prinsessalle kanafilesuikaleita, emmentaljuustoa, mozzarellaa, maksapasteijaa ja sen sellaista, mutta mikään ei neitokaiselle kelvannut. Ei  illallakaan.

Kolmen päivän paaston jälkeen alkoi jo hiukan ihmetyttää, mikä nyt on vialla?

Hampaat tarkistin, ikenet ja huulipoimut syynäsin tosi tarkkaan. Kaikki oli kunnossa!
Prinsessamme olemus ei sekään vaikuttanut kovin sairaalta ellen erehtynyt tarjoamaan hänelle ruokaa.
Silloin ilme muuttui ensin pälyileväksi, sitten selvästi halusi vain tilanteesta vetäytyä muualle.
Kun ei maistu, niin minkä sille voi!

Tänään sitten taas alkoi ruoka maittaa!
Jännä episodi, liittyisikö se mahdollisesti hormonaaliseen toimintaan?
Vertailukohdetta ei ole, koska Melanie on aiemmin ollut vain valeraskauden kurimuksessa, ei oikeasti kantavana. Olisiko tämä nyt sellaista?

Maantaina 14.4 saamme siihenkin vastauksen. Me menemme ultraan! Jännää.

Eikös täällä enää ollenkaan saa sitä huikopalaa?