Melanie ja kumppanit mökkeilemässä

Me saimme aivan ihanan tilaisuuden päästä kokemaan mökkeilyn ihanuuksia Hapsutassulaisten porukan kanssa Leilan luotsaamana.
Sää suosi meitä ja oli aivan mahtava paikka viiden cavalierin ja kolmen ihmisen rentoutua upeissa maisemissa luonnon helmassa. Tosin eipä nuo karvaiset tyttöset kovinkaan rennosti mökkeilleet, melkeinpä päin vastoin. Riemukkaasti kirmailtiin ja Melanie oli ainoa joka uskaltautui oikein uimaankin!

Mennäkö vaiko ei mennä uimaan?

... ja Melskutahan ui!

Puolisisarukset, Melanie ja Iines. Veneen päältä näkee hyvin koko plantaasin!!

Leila on kaapannut Melskutan ja Minnin valokuvaan!

Melanie poseeraa kukkaiskedolla

Melanie, Titine ja Iines tähyilemässä jälleen

Tämän jutun kaikki kuvat copyright (c) Leila Lepistö

Melanien talvimasennus vihdoin ohitse

1.4 tarkalleen Melanie muuttui  takaisin riemukkaaksi vauhticavalieriksi. Kyllä tuota muutosta olen odottanut!
"Haamupennut" oli vielä imetettäväkin ja silloinkaan ei ulkona Melanien mielestä turhia kirmailla.
Voi elämä tuota naaraiden hormonaalista puolta! Valeraskausko muka täysin normaali tila?
Vuoden vaihteesta saakka huhtikuun alkuun ollaan niin varovaista liikunnallisesti, että monasti jo ajattelin NEIDIN sairastavan ties mitä sairauksia sydänviasta välilevytyrään.
Ainoa "lohtu" tässä tarkkailussani oli, ettei se kovin vakavaa kuitenkaan voinut olla, koskapa kaikki tarjottu ja itse lähes päivittäin kähvelletty sapuska katosi alta aikayksikön aina vaan pyöreämmäksi muotoutuvan prinsessani uumeniin.
No, vihdoin saan nyt huokaista helpotuksesta ja seurata onnellisena vauhtimimmin katoavia kiloja ja riemukasta laukkaa niin lintujen, jänojen kuin Simonen ja Titinenkin perässä pikaisesti katoamassa olevalla hangella.
Pikanttina lisänä tuli tänään myös kuivien lehtien perässä rynnistely mukaan Melanien kuvioihin.
Tavallaan raivostuttavaa, mutta aiempaan perässäni laahustavaan "mammaversioon" verrattuna melkeinpa suotavaa!
Kesäkuussa pitäisi sitten olla taas kiima-aika. Voih!

Kevät ja takatalvi

Hurmuripoika vieraisilla

Kuvassa poseeraa Melanie, Simone, Titine ja vieraileva hurmuripoika Ressu

Karkauspäivän pulinoita

Melaniella on kovasti kommentoitavaa

Helmikuu alkoi pakkasilla

Pakkasaamuna Melanie kavereineen

Kyllä nyt tarkenee uusissa villapaidoissa!

Melanie ja Simone kiittää Leilaa lämpöisistä joululahjoista!

Uusi Vuosi ja Uudet Kujeet

Melanie toivottaa oikein antoisaa ja maittavaa (nam!) alkanutta vuotta!

Melaniekin on joulutunnelmissa

Melanie ei usko, että joulupukki voisi olla pelottava.

Sehän tuo niitä lahjojakin!

Joulua odotellessa..

Valeraskaana ei huvita leikkiä

Melanie vuorostaan varjelee mahassa muhivia valepienokaisiaan kaikelta vaaroilta. Maidontuotantoprosessikin on menneillään ja syödä pitää useamman edestä! tuumailee pyöristynyt, hitaasti elämään suhtautuva Melaniemme.
On tämä tyttöjen kanssa eläminen aikamoista hormoonien myllerrystä...
Täytynee suosiolla siirtää Melanien kanssa suunnitellut rally-tokokisat tulevaisuuteen.

Melanie hormonaalisessa kurimuksessa

Melanie 2 vuotta 4 kk vanhana
Melanie vuorostaan ei leiki Titinen kanssa, koska hormonaaliset asiat ovat nyt tärkeämpiä. Melanien juoksut ovat tosin jo loppusuoralla. Toivottavasti tällä kertaa odotettavissa oleva valeraskaus ei olisi kovin voimakas.


Kommentti videosta:

Melanie "hormonaalimyrskyssä":
Jossain täällä on ollut uroskoira... hajuja, hajuja...
Simonen ja Titinen painileikit ympärillä eivät hetkauta vähääkään neitokaistamme.

Melanie rakastaa pikkusiskoaan...

Melanie juoksuttaa pikkuista Titineä elämänsä riemusta. Simone on valeraskaana, joten juokseminen ei nyt huvita ollenkaan.

Melanie saa pikkusiskon

Mielenkiinnolla odottelemme, kuinka tämä lellitty prinsessamme suhtautuu lauantaina saapuvaan pikku siskoonsa, Titineen?
Nythän Melanie on ollut tyyliin "tämä on minun mammani, minä ensin, minä syliin!"
No, laumanjohtajahan nämä asiat päättää, se on aivan velvollisuus.
Jos tulee ongelmia, vika ei tietenkään ole Melaniessa, vaan laumaa luotsaavassa ihmisessä, siis minussa...
Jännittäviä aikoja elellään!

Melanie vanhempiensa helmoissa

Melanie sai vanhempansa kylään. Etualalla Iskä Kasper, keskellä Melanie ja taaimpana äiskä Muru.

Helmikuusta alkaa talven selkä taittua

Helmikuisilla hangilla Melanie, Simone ja Muru.


Melanien äiskä, Muru, tuli käymään!
Tässä kolmen kopla jonottaa jälkituokaa!

Melanie ja sen sisko Doris

"VAIN TONTTULAKIT PUUTTUU", anteeksi rinsessat, hih!

Melanien sisko Doris tuli kylään

Iki-ihana tyttönen, Doris saapui iloksemme vierailemaan meillä pariksi viikoksi.
Miten ihmeessä Melanie näyttää ihan HIIRELTÄ VANKEMMAN SISKONSA RINNALLA?

Ehkä Melanie onkin käyttölinjaista sorttia? Pieni, vikkelä, lyhytturkkinen ja värityksestä voi arvata rodunkin jopa... Oijoi, anteeksi, kasvattaja, anteeksi Melskutarallaa, olet kuitenkin minulle se rakkahin!

Alla kaunis Doris



Doriksen kotoväki on tällä hetkellä Keniassa lomailemassa.

Melanie lenkkeilee elokuussa

Onneksi sää suosii elokuussa myös helteisiin tuskastuneita.
Raikkaassa elokuisessa parinkymmenen asteen säässä jaksaa koiratkin jo irrotella juoksuun. Tarpeeksi riehuttuaan on valokuvaamisen aika.

Melanie harjoittelee paikallaan makaamista.
Melanie on kelpo oppilas!

Melanie matkustaa maaseudun rauhaan

Tänään lähdemme viikon vierailulle Melanien kasvattajan tiluksille koirakavereitten ylläpitoa vaalimaan.

Näillä helteillä on ihanaa saada loikoilla aidatulla pihanurmikolla varjoisassa puiden katveessa, välillä vieraillen vesikupilla raikasta vettä lipittämässä.

"Aaah, tätä Suomen kesää, vaikka vähempikin helle kyllä riittäisi", tuntuu Melskuta tuumailevan.

Kohti Juhannusta

Melanie nauttii kesästä!